Koristeita

Tässä pari kuvaa kihlajaisten kynttiläkoristeista. Haluan aika yksinkertaiset koristeet ja mahdollisimman itsetehdyt. Tämän idean olen nähnyt joskus jossain naistenlehdessä ja ihastuin heti! Se on monta kertaa ollut mielessä, mutta jäänyt käyttämättä. Nyt kihlajaisiin tämä sopii oikein hyvin, kun koristelimme laseja hieman satiininauhalla ja helmillä. Minä tein rusetit ja mies liimasi ne kiinni ja ripotteli helmiä liimaan. Kuinka tavallista on, että mies osallistuu juhlien koristeiden väkertämiseen? Hän on myös tehnyt kangaskukkia - saman verran kun minä!

Laseja on yhteensä yhdeksän, muutamaa eri mallia. Tykkään niin kovasti noista! Lasien sisälle tulee meidän kuva. Voisihan niihin laittaa vaikka mitä. Ideoita? Pitää varmaan googletella PartyLiten kuvastoja;)

Takaisin arjessa

Vihdoin ja viimein alkaa meidän arki painua normaaleihin rakoihin. Olin tänään töissä ja hienosti selvisin päivästä! Käsi on edelleen kipeä, mutta en jaksa enää märehtiä sitä. Se on kipeä, eikä asialle voi mitään. Pakko taas etsiä iloakin tästä välillä liian inhottavasta elämästä. Viikonloppuna tapahtui yksi erittäin surullinen asia, mutta onneksi meillä on mieheni kanssa toisemme. En voi liikaa olla kiitollinen hänen antamastaan tuesta ja rakkaudesta.
 Lässytykset sikseen! Meillä oli myös paljon ilon hetkiä viikonloppuna, koska hoitopoika ja kummityttö olivat kylässä! Hoitopoika oli pe-su ja kummityttö la-su. Siis meno oli ihan uskomatonta! Niin paljon hauskoja ja ihania hetkiä, vaikka olikin aika uuvuttavaa:D Lapset tanssivat, hyppivät, pelailivat... Ruuaksi syötiin hedelmiä, parunakasvispaistosta, puuroa ja toki hieman sipsejäkin! Luettiin kirjoja ja käytettiin koiria lenkillä. Ihanaa tavallista arkea! Voi kun joskus saisi kokea sitä omien lasten kanssa. Ja osaisi sittenkin olla kiitollinen siitä kaaoksesta ja metelistä ja hektisyydestä.
 Lisäsin edellisiin postauksiin kuvia. Täytyy ottaa lisää kuvia koristeista. Tehtiin myös jalallisista laseista tuikkusomisteita; niistä tuli hienoja! Nyt on kiire hakemaan mies töistä (jep, todella arki kiireen kanssa on takaisin...), mutta yritän vaikka huomenna ehtiä kirjaamaan ylös kihlajaisvalmisteluita! Aloitin myös - taas - kuntoilun, katsotaan mitä tuloksia ehdin saada kolmessa viikossa kihlajaisiin:)

Ei olisi kannattanu...

Nauraa liian aikaisin. Väkersin ja vänkäsin kuvia edelliseen tekstiini aika kauan. En saa lisättyä niitä normaaliin tapaan "Lisää kuva" toiminnolla, joten otin aseeksi ihan perus copy&paste-hommat. No, sillähän lailla se onnistu! Jei!!
 Sitten tuli ongelmaksi kuvien koko ja sijainti tekstissä. Lisää väkertämistä, ja tadaaa!! Homma hoitui. No, kun kirjoitin teksitä "HAHAAAA", netti sammui. Jep, juuri sillä hetkellä, kun olin kirjoittamassa irvailua tietokoneelle ja tietotekniikalle ja ylistämässä oman ihmismieleni voitto, KOKO PASKA SAMMUUU!! Siis mitä täällä tapahtuu??! Eikö se ihan oikeasti riitä, että mä en voi tehdä juuri mitään muuta kuin olla koneella, syödä vasemmalla kädellä tai tuijottaa leffoja??! (Oikeesti, kuulostaa kivalta, mutta on hirveetä pidemmän päälle). Kun mulla olis aikaa ja energiaa päivittää blogia, se on vaikeaa - tai siis ei edes onnistu!!

JA vielä kerran uhmaan konetta ja koitan lisätä tähän kuvan siitä ikkunasta, joka tuli netin tilalle. Kuten ikkunassa toivotaan, he saivat palautettua auki olleen ikkunan. ILMAN NIITÄ KUVIA!!!!

 Ei onnistu.Mikä tässä nyt on, osaako joku auttaa?? :( Kuvien kanssa ei suostu tallentamaan eikä julkaisemaan tekstiä.

Ja tännekin vihdoin tuo ärsyttävä kuva!

Suunnittelua

Tämän kirjoitin eilen. Olen masentunut siitä miten huonosti pärjään tämän tietokoneen kanssa.

Sain sairaslomaa tänään lisää. Torstaina ja perjantaina mulla on koulutuspäivät, niin en halunnut niitä menettää, joten saikkua kirjoitettiin vain keskiviikkoon asti. Olkapää kipeytyy helposti käytöstä, mutta liikkeet on jo hyvät! Sain fyssariajan tälle päivää, ja näyttää sitlä ettei kädessä ole mitään pahempaa. Jotain jänettä koitettiin siirtää omaan uomaan, mutta en tiedä menikö.. Kun ei ole tällaista vaivaa aiemmin ollut niin en tiedä miten kuuluisi parantua..?
 Nyt pitäisi jo kovasti suunnitella kihlajaisia. Toki menu on valmiina, niin eipä enää tarvitse juuri muuta kuin koristeet ja kattaus. Koristeiksi ajattelin kankaasta "rypytettyjä" kukkia. Haluan koristeiden olevan yksinkertaiset ja maanläheiset. PartyLiteltä tilasin valkoisia tuoksuttomia Tuikkivia ja kaksi vaaleanpunaista pilarikynttilää. Hyllyille ja pöydille haluan vain kynttilöitä nätisti ja meidän kuvia. Teen myös seinälle pari kuvakollaasisa.

 Tästäkin puuttuu kuvia:( Onko vika mussa, Bloggerissa vai koneessa?

Koristeita

Kävimme mieheni kanssa kirppareilla etsimässä koristeita kihlajaisia varten. Löysimmekin hyviä jalallisia laseja, joista kerron myöhemmin.
 Nyt haluan esitellä kangaskukat. Näitä tulee ainakin kahvipöytään, ehkä joillekin tasoillekin... En ole vielä ihan varma. Näistä kukista sain idean silkkipaperista tehdyistä kukista. Haimme Fidasta kaksi vaaleanpunaista tyynyliinaa. Toinen on varmaankin puuvillaa aj toinen satiinia. Leikkasin satiinisesta hieman isomman ja toisesta pienemmän neliön. Laitoin neliöt päällekäin ja otin kiinni niiden keskeltä "rypistäen". Kiinnitin "rypistyksen" rautalangalla ja pyöristin ulomman/isomman kankaan reunat. Tämäkin oli liikaa olkapäälle, joten jäi nyt vain yhteen. Aikaa ei kulunut kuin minuutti-pari, joten nopeasti näitä tekee toista kymmentä.
 Kuvatkin olisi, mutta en oo muutamaan päivään saanut liitettyä niitä tänne! Hermot on todella kireellä kivun takia, joten tekis mieli heittää koko kone seinään. Mutta ehei, eipä onnistu tällä kädellä!!! 

 

 

 

 Jee, kuvat!!

Onnea on...

Terveys. Tasan viikko sitten kyynelehdin miehelleni onneamme, koska olemme terveitä. Tämä tapahtui Hesen autoluukulla, kun muistin kerran siellä tapaamamme sokean miehen, joka oli eksynyt rakennuksen taakse. Mieheni auttoi hänet oikealle ovelle, ja sokea herra otti asian rennosti. Minulle kuitenkin tuli tuosta tosi paha mieli. Otan joskus ihmisten surut, tuskat ja epäonnistumiset liiankin empaattisesti.
 No tosiaan viikko sitten tuli aivan itku silmään, kun mietin omaa onnellista tilannetta (enkä tarkoita, että esim. ko sokea mies olisi onneton tai vähemmän onnellinen), koska olemme terveitä ja "normaaleja". Ja sitten! Maanantaina tipuin hevosen selästä ja musta tuli yksikätinen - onneksi vain hetkeksi.
 Miten vaikeaa olikaan ensimmäiset päivät käyttää vain yhtä kättä, ja sekin oli se VÄÄRÄ käsi. Arkipäivän hommat kestivät tuhat kertaa kauemmin kuin yleensä ja vikaliikkeet sattuivat. Torstaina tuli raivokohtaus, koska en saanut PYYHITTYÄ PÖLYJÄ! Käsi ei vain noussut hyllylle asti. Eilen en  saanut meikattua kunnolla enkä laitettua hiuksiani kaveripariskunnan tupareihin. Kirjoittelu koneella onnistuu, mutta sattuu. En halua käyttää särkylääkkeitä, mutta jos jätän ottamatta kipu yltyy niin, että oksettaa ja pää meinaa räjähtää.
 Mies on ollut loistava apua, mutta silti olen ollut surullinen tilanteesta. Eihän tälle mitään voi, mutta... En haluaisi olla näin avuton. Ei huvita mennä kauppaan kurottelemaan hyllyille ja hiusten peseminen on tuskaa. En voi mennä lenkittämään koiriamme yksin ja ratsastus taitaa olla vielä kaukana...
 Ehkä tälläkin jutulla oli jokin merkitys. Ja taas treeniin taukoa! Tai voisinhan mä bodata tota tervettä kättä, tietty... Etsitään tämän tapahtuman tarkoitusta vielä, jos se joskus avutuis.

Onnea on...

koiran oksennus muovimatolla nukkamaton sijaan. Meidän pikkunen oli syöny esim. kiven ja heinää. Tarkemmin en alkanut 07.30 sitä tutkimaan. Ajattelin saavani vielä unen, mutta kyllä mun päivä siitä alkoi.
 Pelasin hetken Sanajahtia miekkosen puhelimella. On muuten ärsyttävä peli! Yleensä löydän 2-3 sanaa, kun mahdollista olisi löytää yli 30... Laskee hieman lto:n egoa!
 Nyt katon netistä Vain elämää-jaksoja. Meillä kun ei näy tv-kanavat, niin katon sitten netistä joitakin. Tällä hetkellä seuraan Vain elämää- ja Teiniäidit-ohjelmaa. Mukavia ohjelmia kumpikin! Olisko jotain suosituksia?
 Tehtiin eilen äidin kanssa testiversioita kihlajaistarjoiluista. Hyvin meni! En siis riidelly äidin kanssa, vaan osasin käyttäytyä. Kasvattiko tää kihlaus mua? :o
 Muffinssit ja kakku tulee olemaan vegaanisia ja gluteenittomia. Gluteeniton jauheseos tulee maissi-, tattari-, riisi- ja perunauhoista. Näin vältetään turhat lisäaineet ja saadaan hitusen enemmän ravintoaineita kuin kaupan joissakin gluteenittomissa jauhoseoksissa. Jotkut niistä on tehty vehnästä, joten vähän mietityttää mitä niissä jauhoissa on jäljellä sellaisen käsittelyn jälkeen...?
 Muffinsseista tuli hyviä, hieman kovahkoja. Kakku oli suussasulavaa!! Siihen tulee suklaakreemi täytteeksi ja päälle. Suklaakakun tekemiseen käytettiin Semperin Fin mixiä. Täytyy vielä koittaa tehdä omalla gluteenittomalla ja viljattomalla jauhoseoksella. Sokeriahan näissä kaikissa on aika hurjasti. Katotaan millä keksin sen vähentämisen.
 Ja kermavaahto-ongelma on ratkottu! Löysin kookos"kermavaahdon" ohjeen ja testaan sitä. Mustikkamuffinsseihin tulee "kerma"vaahto ja puolukkamuffineihin kinuskikastiketta. Koitetaan sekin väsätä kookoskermasta. Joihinkin vois ehkä laittaa päärynäbanaanisoseen päälle?

Ilman lisäaineita

Puolukka- ja mustikkamuffinssit

Väri ei enää niin kirkas

Suklaakakun pohjat

Onnea on...

Olla sairaslomalla terveenä. No, siis sinänsä terveenä ettei ole kuumetta eikä okseta. Elämä on aika hankalaa, kun vain toinen käsi toimii kunnolla ja sekin on vasen. Välillä tulee inhottava olo, ahdistus. En tiedä johtuuko tv:n edessä makaamisesta vai särkylääkkeestä. Tosin edelliset olen ottanut kahdeksan maissa aamulla, joten voiko ne vieläkin vaikuttaa? Harvoin käytän edes särkylääkettä, joten teho on aika hyvä.
 Mies on ihana<3 Auttaa mua tarvittaessa ja on hyvällä tuulella. Toki koirien jokaisen lenkin tekeminen häntä ärsyttää, joten taidamme lähteä vanhempieni luokse yöksi. Koirat saavat olla siellä vapaana ja lenkittää itse itsensä.

Äidin pikku apulaiset keittiössä

Voi höhlä.

Kovasti odotettu ratsastus päättyi eilen mun osalta hirveään kipuun maneesin pohjalla. Tipuin oikealle (tietenkin, ku oikeakätinen olen..) kyljelleni aivan liian kovasta vauhdista. Reidessä on lihasrepeymä ja olkapäästä lähtevien jänteiden päät otti niin osumaa, että kättä en pysty juurikaan liikuttamaan. Sairaslomaa tuli alustavasti viikko.
 Eniten harmittaa se, etten päässyt enää selkään. Seuraava kerta voi olla hieman jännä sekä mulle että hevoselle. Vain aika näyttää miten tästä toivutaan, ku ei mulla olo kokemusta vastaavista vammoista. Nyt aluksi olen vaan kotosalla, koska en saa yhdellä kädellä rintaliivejä kiinni!!

Syypää mun kipuun

Onnea on...

Kunnon yöunet" Nyt kun oon nukkunu muutamana yönä peräkkäin noin kahdeksan tuntia, olo on super. Tekee mieli harrastaa liikuntaa! Jee, tänään ratsastamaan!! Eilen treenasin lattialla ja kahvakuulalla, mitä en oo jaksanu piiitkään aikaa. 

 Vai johtuuko tää energiapuuska siitä eilisestä Hese- ja suklaamässäilystä...?

Isänpäivä

Ois muuten aika siisti, jos meillä vietettäis isänpäivää ensi vuonna. Siis oikeaa; onhan me juhlittu "koiraisänpäivää" jo muutaman kerran:D Noi turret ei vaan osaa askarrella kovin hyviä kortteja...

Vähän muutoksia

Tein aiempii tekstiin hieman muutoksia poistamalla joitakin juttuja, koska haluan nyt alkaa kirjoittamaan nimelläni. Siten pystyn antamaan enemmän blogille itsestäni, perheestäni, koiristani... Haluan julkaista enemmän kuvia meistä ja hetkistämme, ja olisi ärsyttävää sensuroida niitä niin, että vain koivet näkyisi... Mieskin antoi lupansa tähän asiaan:)
 Olenkin kirjoittanut hänestä koko ajan muodossa "mies". No, olemme seurustelleet reilu neljä vuotta ja asuneet yhdessä reilu kolme vuotta. Tämä omakotitalo on toinen yhteinen omistusasuntomme. Meillä on kaksi yhteistä koiraa ja hevonenkin on molempien nimissä. Kuitenkaan emme ole vielä naimisissa. Poikaystävä kuulostaa niin teiniltä ja miesystävä liian vanhalta... Ehkä paras nimitys olisi avomies.
 Minä olen kauan sitten päättänyt, että menen naimisiin sitten, kun minua kositaan. Ja mielellään oma kumppani eikä kuka tahansa. Itse en ole halunnut kosia, koska... no, mielestäni se kosinta kuuluu miehelle ja sittenpähän hän sitä oikeasti haluaa, kun itse kosii. Olen myös kertonut miehelleni kihlautumisen tarkoittavan minulle lupausta avioliitosta. Täten hän on ollut tietoinen, että kihloihin mennään vasta sitten, kun ollaan valmiita avioon.

 1.11.2012 "poikaystäväni" polvistui eteeni ja kosi minua sormusten kera!! Vastasin muistaakseni "joo" :) Kihlauduimme siis 1.11 ja toivon mukaan saamme järjestettyä häät ensi vuodelle. Voi tätä onnen määrää!

 Nyt ollaan suunniteltu äitini kanssa kihlajaisia (voi sitä ärsytyksen määrää...) ja mietitty kaikkea siihen liittyvää. Yllättävän paljon pitää tehdä päätöksiä!! Mulla on paaaaaljon mielipiteitä ja ideoita, mutta päätöksiä en osaa tehdä. Mieheni tekee ne tuosta vaan, ja sitten minä piipitän vieressä entä jos sittenkin.... 
 Kihlajaispäivä ja juhlapaikka on päätetty, kutsu tulee lehteen ja paikalle saattaa tulla parisen sataa vierasta. Sen takia tarjoiluiden miettiminen on hankalaa. Haluan tarjota vegaanisia ja myös raakaherkkuja. Paljon teen myös gluteenittomana ja jonkin verran viljattomana. Nyt on suunnitelmalistalla mustikkamuffinit kermavaahdolla ja puuolukkamuffinit kinuskikastikkeella. Oma kantani maitotuotteiden kanssa on vielä hieman auki. Haluan kuitenkin välttää turhia lisäaineita, joita on soijakermoissa ym. Tämän vuoksi kermavaahdon ja kinuskikastikkeen voisi tehdä luomu vispikermasta. En ole vielä päättänyt kumpaa käytän. Mies haluaa voileipäkakkuja. Ok, kunhan lihatuotteet on luomua. 
 Teen myös cake popseja gluteenittomina ja jonkin verran "raakana". Raaka cake popsit sai hyvän vastaanoton viime viikonloppuna vanhempieni työnä. Toki niiden päällä oli hieman sulatettua Fazerin sinistä... :D
 Arjen vapaa-aika menee oikeastaan kihlajaisten miettimiseen. Vapaa-aikaa toki ei ole paljoa ylimääräistä ja tuntuu ettemme saa päätettyä tarpeeksi nopeaan asioita. Haimme perjantaina hoitopojan kylään ja hänen kanssaan aika menee kaikkeen muuhun kuin kihlajaissuunnitteluun! Nyt hänen nukkueassaan päikkäreitä väsäsin kahdelle mummalleni kutsukortit ja kirjottelen tätä. Ehkä tässä ehtii vielä hieman kahlata netistä juhlakoristelu ym. ideoita.

Me alkusyksyllä Vaasassa