Mä syön terveellisesti, jos ajatellaan vitamiinien ja muiden ravintoaineiden monipuolista saanti. Syön marjoja, hedelmiä ja muita kasviksia päivittäin. Olen alkanut käyttämään jonkin verran lihatuotteita, syön venhätöntä ruisleipää välillä ja joinakin päivinä teen kaurapuuroa.
Huolestuttava puute ruokavaliossani on kasvisperäiset öljyt. Niitä en saa juuri ollenkaan. Lähinnä silloin tällöin nappaamistani pähkinöistä tulee jokunen tippa.
Suurin ongelma vieläkin on liian sokerin ja transrasvojen saanti. Nyt on makea alkanut maistumaan, tai olen hieman jäänyt koukkuun. Vanhemmillani söin esim ihanaa raparpeririisipuuroa, joka oli kyllästetty sokerilla. Ostin keskiviikkona karkkipussin ihan muuten vaan. Toki se oli "vaan" 120 grammainen pikkupussi ja siitä on vieläkin kourallinen jäljellä. (milloin muuten pikkupusseista on tullut noin isoja? Eikö ne ennen ollut 90-100 grammaa?)
En siis ahda järkyttäviä määriä, mutta koko ajan vähän. Ja uskon, että sokeri aiheuttaa tulehdustilan elimistöön, haittaa limakalvojen toimintaa sekä tuhoaa hyviä bakteereja suolistosta. Silti niiskuttaen ja ihoa raapien nappaan pari karkkia... "Normaaleista" ruuista en juuri saa lisättyä sokeri. En syö eineksiä, maustettuja jogurttia jne. En lisää teehen ja kahviin sokeria, mutta karkkeja kyllä napsin. Välillä innostun valitsemaan pähkinät ja rusinat, välillä lisäainesokerimössöt. Miten paljon hyötyä on ostaa kalliita maitohappobakteerivalmisteita, kun eka päivän aikana laittaa suuhunsa niitä tuhoavia tuotteita?

Pitäiskö oikein maksaa ravitsemusterapeutille, jos sitten saisin itseäni niskasta kiinni? Mutta tiedänhän nämä asiat itsekkin.. Ehkä veto miekkosen kanssa? Säännöllinen karkkipäivä? Sipsipäivät on onneksi vähentynyt siihen noin yksi kerta viikossa, hyvä me!!