Meillä käy noin kerran kuukaudessa reilu kolmivuotias lapsonen vierailulla. Hän on niin loistava tapaus! Helppo, mukava ja persoonallinen. Hauska, herkkä ja välillä vakava. Helposti innostuva ja kasviksista pitävä.
Eilen tulomatkalla hän lauloi Sokka irti-kipaletta! Hahaaa, kyllä nauratti:D Eihän ne sanat ihan oikein menny, mutta yritystä ja intoa oli! Kovasti hän jutteli terävistä hampaistaan ja kavereistaan, joiden luona oli vieraillut. Kyseli odottaako meidän koirat häntä. On niin hassua, miten pikkuinen, mutta iso osa olemme hänen elämää. Tai hän meidän. Viime yönäkin heräsin noin tuhat kertaa kuuntelemaan, että kuuluiko itkua tai huhuilua. Myös sitä jännitin, että kastuuko sänky.
Yöt on mulle jo pitkän aikaa olleet ongelmana. En saa nukutuksi kunnolla. Uni kyllä tulee nopeasti, mutta heräilen paljon yön aikana ja näen levottomia unia. Sen vuoksi olen välillä niin väsynyt, että kaikki tuntuu liian raskaalta. Eilen ostettiin "koiraportti" makkarin oveen, ettei koira pääse tulemaan sinne ja sänkyyn. Se on sen verran iso kaveri, että haittaa nukkumistani. Ja sitten kun menen aamuvuoroon, laitan kaksi kelloa herättämään. Jos se auttaisi luottamaan paremmin heräämiseeni ja poistamaan myöhästymisenpelkoa. Haluaisin jaksaa tehdä enemmän asioita ja nauttia elämästä, mutta välillä väsymys vie voiton. Tänään on onneksi rentoa puuhailua tiedossa, olemista vaan.
Tänään vietämme "perhe-elämää" lainalapsen kanssa. Mukavaa, kun mieskin on vapaalla koko viikonlopun. Nyt on aikaa kunnolla vain olla ja nauttia toistemme seurasta. Mies otti eilen hyppykuvia muksusta, niistä tuli tosi hienoja! Pitääkin muistaa ottaa kamera mukaan joka paikkaan tänäänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti