Jälkiä lumessa - ja netissä

Miten ihanasti lumi narskuu kenkien alla, sitä on niin tänä talvena odotettukin! Koirien tassuja ei tarvitse pestä ravasta lenkin jälkeen eikä omat kengät kastu loskasta. Kotipihaan saapuessa hikisenä ja hengästyneenä jäljet hymyilyttää: minun kenkien, kahden koiran jalkojen ja vaununrenkaiden jäljet kertoo päiväni raikkaasta ja reippaasta aloituksesta.
Jäljet voi myös olla ikäviä ja vihlaista pitkänkin ajan päästä. Internetin maailmassa jälkiä jää käyttäjistä. Harmittavan usein ne ikävien jälkien jättäjät toimivat nimettömänä. Kampanja Kommentti jättää jälkensä (naps!) tuo esille blogimaailmassa tapahtuvaa kommentointia. Useat ihmiset kertovat blogeissaan henkilökohtaisia asioita, noh, koko maailmalle. He ovat helppoja kohteita sellaisille henkilöille, jotka arvostelevat toisten valintoja, tyylejä ja tapoja. Toisaalta sehän on sallittua, mutta sen voi tehdä monella tapaa. Inhottavat ja loukkaavat kommentit tulisi pystyä jättää kirjoittamatta, vaikka jokaisella omaan mielipiteeseen on oikeus.
Minä en ole saanut juurikaan palautetta. Toki toivon kommentteja ja keskustelua blogissani, senhän takia sitä kirjoitan. Haluan kertoa elämästäni ja ajatuksistani. Kommentointi lisää keskustelua, antaa uusia näkökulmia ja tsemppaa eteenpäin. Kommentointi voi myös satuttaa ja hajottaa. Olisi inhottavaa, jos elämääni ja esilletuomia asioitani haukuttaisiin. Ne kun ovat minulle kuitenkin tärkeitä.
Ehkä kommentoinnissa pätee vanha Raamatun viisaus: tee toisille niin kuin toivot itsellesi tehtävän. Jätä sellaisia kommentteja, joita itsekin toivoisit saavasi. Vähän kuin laittaisi hyvän kiertämää :)