Laiskuus

Siis en mä oo oikein enää jaksanu päivittää HeiaHeiaa, koska ei mulla tuu sinne mitään lihaskuntoa vahvistavia (=lihaksia suurentavia) merkintöjä. Ne on vaan sitä samaa lenkkeily-pyöräily-ratsastus-touhua. Tuo olkapää kipuilee vieläkin, että ei mitään mahiksia ottaa kahvakuulaa hei'attavaksi (eikä siis myöskään Heia:ttavaksikaan :D hahaaaaa...).
 Muuten elämä menee eteenpäin kiireisenä. Ollaan leivottu kihlajaisiin hyvällä tahdilla, reilusti yli puolet on jo valmiina! Mies teki kaksi isoa voileipäkakkua, joten niitä puuttuu enää yksi. Suklaakakkuja teen vielä kaksi, sekä pellillisen minimuffinsseja ja keksejä. Hedelmäpitsa tipahti tarjottavista pois,niin olen ajatellut sen tilalle ihan vain "grillihedelmiä": uunipellille hedelmiä, lämmitys uunissa ja pöytään kakun kanssa syötäväksi. Mausteeksi voisin heittää hiemän sitruunanmehua, hunajaa ja vaikka minttua. Hedelmät voidaan pilkkoa ja maustaa jo edellisenä päivänä, joten juhlapäiväksi jää ainoastaan lämmitys.
 Suklaakakkujen koristelu on vielä hieman avoin. Ja siihen menee varmasti eniten aikaa juhla-aamuna. Tällainen olisi ihana:

Kuva täältä.

Mutta koska kakkuja pitää olla noin kymmenen, niiden koristelemiseen menisi liikaa aikaa. Haluan tehdä ne valmiiksi vasta samana päivän, ettei vaan säilytysvaiheessa tartu hajuja tai koristeet mene pilalle tms. Aluksi ajattelin tekeväni pieniä suklaakuppeja pikkuisia ilmapalloja apuna käyttäen, mutta en oikein tiedä mitä laittaisin kupposiin sisälle... Marjoja? Kermavaahtoa? Jotain raikasta se saisi olla erittäin makean ja tuhdin kakun rinnalle.  Nyt kakut näyttää tältä (paitsi sivut ovat "tyhjät", niille pursotetaan soija"kermavaahtoa"):

Kuva täältä.

Kakkujen päällä on siis suklaakreemiä, ja haluaisin lisäksi jotain... Reunoille ajattelin tehdä ihan normaalit pursotukset, tai sitten vain veitsellä levitellään soijakermis. Kookoskermis oli monen mielestä liian kookokselle maistuvaa, joten siitä luovuin. Ja eipä tuo Alpron Airy & creamy niin pahalta lisäaineiden kannalta vaikuta (kts.), mutta kovetetut kasvirasvat ei ole kovin hyvä juttu... Vaikeaa koittaa järjestää eettistä, ekologista, maistuvaa ja kaikille sopivaa tarjoilua. Mutta en usko, että se on mahdotonta! Joten sen vuoksi haluan nähdä vielä hieman vaivaa ja selvitellä eri vaihtoehtoja.
 Vinkkejä otetaan vastaan! Tämä on minun taisteluni perinteisiä tarjottavia vastaan. Haluan tehdä juhlapöydästä maistuvan ja terveellisemmän.

Liikuntaa

Aloin täyttämään HeiaHeia-ohjelmassa treenipäiväkirjaa maanantaina. Vielä on käyttö vähäsen hakusessa, mutta aika helpolta ohjelmalta tuo vaikuttaa. Olen aikaisemmin käyttänyt Kalorilaskuri.comin ja Sport trackerin ohjelmia.
 Jännä nähdä miten paljon sitä liikuntaa kertyy viikossa. Päivittäin liikun yleensä 1-3 tuntia. Nyt ohjelma näyttää viikon saldoksi 10 tuntia. Tästä melkein kaikki on aerobista liikuntaa: lenkit koirien kanssa, työmatkapyöräily ja ratsastus. Pari kertaa olen tehnyt vähän lihaskuntoa, mutta... Se ei nyt kiinnosta, kun ei voi juuri muuta tehdä kuin jalkoja ja keskivartaloa makuulla. Kahvakuulaa ei vielä olkapään kipuilun takia voi heilutella.
 Koirien kanssa lenkkeilyä kertyi viikon aikana 3 tuntia; 20-45 minuuttia kerrallaan. Tänä viikonloppuna tuli lenkkeiltyä vähemmän kuin normaalisti kiireisen aikataulun ja flunssan vuoksi.
 Ratsastusta kertyi 3 tuntia 20 min. Se on varmaan se aika normaali. Yleensä ratsastan noin neljä kertaa viikossa 40-60 minuuttia kerrallaan. Hevosen muu liikutus tapahtuu juoksuttaen, ja siinä minä en itse en juuri liiku.
 Pyöräilymatkoihin meni vajaa 3 tuntia. Tällä viikolla olin töissä pyörällä neljänä päivänä. Yhteen suuntaan aikaa menee vähän yli 20 minuuttia. Aika paljon riippuu tuulesta, koska matkalla on aukeita paikkoja ja tuuli auttaa tai vastustaa herkästi.
 Tämä on aika tavallista viime vuosieni liikuntamäärää. Kroppani on jo aika hyvin tottunut tuohon, joten painooni ja lihaksiini sillä ei juuri ole merkitystä. Välillä jalat uupuu liikaa, kun lepopäiviä ei pakosti tule muutaman viikon sisällä yhtään. Olen oppinut ottamaan niitä vähintään yhden kahteen viikkoon ja joka viikko koitan pitää yhden kevyemmän päivän. Nyt niitä osui oikeastaan kaksi, kun eilen kävin vain kaksi pikku kävelyä koirien kanssa ja tänään yhden ja ratsastin kevyesti.
 Koirien kanssa yritän kävellä reippaasti, eli noin 10 minuuttia per kilometri. Nuuhkijat kyllä saattaa välillä keskittyä liikaa hajuihin reippailun sijasta. 
 Mun painoindeksi on tällä hetkellä 20,8. Se kertoo aika hyvin tilanteen, koska lihakset eivät ole enää kovinkaan isot. Hieman on löysää, lähinnä lantiolla ja jaloissa. Ne onkin aina olleet ne mun "ongelmakohdat". Nykyään pystyn jo kuitenkin asian kanssa elämään;)
 Saas nähdä kauanko mun innostuneisuus tähän asiaan säilyy. Toki pitäisi varmaan eka määritellä se asia. En oikein tiedä mitä nyt haen, ehkä vain kiinteytystä? En halua enää bodailla lihaksia, vaikka siinäkin oli oma viehätyksensä:) Timmi, urheilullinen kroppa ois jees! Cameron Diaz-kroppa ois kiva! Sitä oon jo vuosia ihaillut. Mutta taitaa se nainen olla niin pikkuinen, että ei ihan samaan muottiin koskaan mentäis. Zuzana taas on ihan liian kovas kunnos, että turha lähteä näin laiskan samaa tavoittelemaan :D
               
            
Millaisia vartaloihanteita teillä on?

Laihistelua

Mä aloitin tarkan sokerittoman ruokavalion maanantaina. Töihinpaluu sairasloman jälkeen ja tarkempi ruokavalio ovat pitäneet mut pirteänä. Liikunta on lisääntynyt roimasti, kun kuvioon on palannut työmatkapyöräily ja ratsastus sekä päivittäinen lenkkeily koirien kanssa.
 Mua kummastuttaa miten mun ruokahalu on pienentynyt. Iltaisin ei oo nälkä, eikä aamuisinkaan. Johtuukaan tämä sokerin poisjättämisestä? Mun paino on tippunut silmissä vähemmän syömisen vuoksi. Maanantain iltapainon ja perjantain aamupainon välillä on tasan kaksi kiloa. Siis 2kg vajaassa neljässä vuorokaudessa! Ohoh. Sokerin poisjättäminen siis on kuin onkin helpoin tapa tiputtaa painoa. Turha laskea hiilareita tai vetää ateriankorvikkeita, sanon minä! Oon seurannut painoani noin 10 vuotta, ja tiedän että se vaihtelee 1-2 kiloa vuorokaudenkin aikana. Mutta nyt paino on selvästi laskenut koko ajan.
 Nyt mua jännittää miten tästä eteenpäin. Jännittää, että uskallanko syödä mitään sokerista. Nouseeko paino heti vai loppuuko sen laskeminen? Vai tapahtuuko yhtään mitään? Tänään otin yhden tekemäni keksin, vaikka ei erityisemmin tehnyt makeaa mieli. Ne pari ekaa päivää on aina pahimmat, mutta sitten makeanhimo helpottaa selvästi. Tykkään pitää itseni hoikkana, ja aika helposti se on onnistunut. Vältän valmisruokia, vilja- ja maitotuotteita, mutta syön kyllä perunaa, maissipastaa, riisikakkuja... Sipsit on mun pahe. Niitä menisi monta kertaa viikossa, ellei meillä olisi nyt tämä "kerran viikossa" sääntö. Nyt paino on alempana kuin koko vuonna. Saan hieman löysää pois ja koitan vähän taas kiinteyttää. Tuo lihaskunnon harjoittaminen ei vaan aina jaksa kiinnostaa.
 Tänä aamuna olo oli hirveä. Olin toissayön töissä ravintolassa ja eilen vähän viihteellä. Unirytmi kääntyi siis kertaheitolla normaalista! Jaoin eilen yhden kaverini kanssa ilmaisia demoja kaverimme bändin keikalla. Homma kävi äkkiä, ja sitten ehdimme myös istuskella ja jutella tuttujen kanssa. Baariin ei jatkettu, koska oli ihan liian kylmä sää jonottaa:D Olin kotona jo kahdelta, ja koirat antoi nukkua yli yhteentoista, koska yöllä ne pissatin.
 Vaikka unta tuli noin 9 tuntia, tuntui "aamulla" nouseminen mahdottomalta. Yskitti ja koko pää oli täynnä räkää. Uskaltaisikohan tänään vähän saunaan irrottamaan limaa. Toivottavasti ei nyt tule kunnon flunssa! Mies on aika surkeassa kunnossa. Joka päivälle on paljon tekemistä, tänäänkin on leivontatalkoot. Tiistaina saan onneksi kaverin leivonta-avuksi. Aivan ihanaa, en voi häntä liiaksi kiittää!

Koristeita

Tässä pari kuvaa kihlajaisten kynttiläkoristeista. Haluan aika yksinkertaiset koristeet ja mahdollisimman itsetehdyt. Tämän idean olen nähnyt joskus jossain naistenlehdessä ja ihastuin heti! Se on monta kertaa ollut mielessä, mutta jäänyt käyttämättä. Nyt kihlajaisiin tämä sopii oikein hyvin, kun koristelimme laseja hieman satiininauhalla ja helmillä. Minä tein rusetit ja mies liimasi ne kiinni ja ripotteli helmiä liimaan. Kuinka tavallista on, että mies osallistuu juhlien koristeiden väkertämiseen? Hän on myös tehnyt kangaskukkia - saman verran kun minä!

Laseja on yhteensä yhdeksän, muutamaa eri mallia. Tykkään niin kovasti noista! Lasien sisälle tulee meidän kuva. Voisihan niihin laittaa vaikka mitä. Ideoita? Pitää varmaan googletella PartyLiten kuvastoja;)

Takaisin arjessa

Vihdoin ja viimein alkaa meidän arki painua normaaleihin rakoihin. Olin tänään töissä ja hienosti selvisin päivästä! Käsi on edelleen kipeä, mutta en jaksa enää märehtiä sitä. Se on kipeä, eikä asialle voi mitään. Pakko taas etsiä iloakin tästä välillä liian inhottavasta elämästä. Viikonloppuna tapahtui yksi erittäin surullinen asia, mutta onneksi meillä on mieheni kanssa toisemme. En voi liikaa olla kiitollinen hänen antamastaan tuesta ja rakkaudesta.
 Lässytykset sikseen! Meillä oli myös paljon ilon hetkiä viikonloppuna, koska hoitopoika ja kummityttö olivat kylässä! Hoitopoika oli pe-su ja kummityttö la-su. Siis meno oli ihan uskomatonta! Niin paljon hauskoja ja ihania hetkiä, vaikka olikin aika uuvuttavaa:D Lapset tanssivat, hyppivät, pelailivat... Ruuaksi syötiin hedelmiä, parunakasvispaistosta, puuroa ja toki hieman sipsejäkin! Luettiin kirjoja ja käytettiin koiria lenkillä. Ihanaa tavallista arkea! Voi kun joskus saisi kokea sitä omien lasten kanssa. Ja osaisi sittenkin olla kiitollinen siitä kaaoksesta ja metelistä ja hektisyydestä.
 Lisäsin edellisiin postauksiin kuvia. Täytyy ottaa lisää kuvia koristeista. Tehtiin myös jalallisista laseista tuikkusomisteita; niistä tuli hienoja! Nyt on kiire hakemaan mies töistä (jep, todella arki kiireen kanssa on takaisin...), mutta yritän vaikka huomenna ehtiä kirjaamaan ylös kihlajaisvalmisteluita! Aloitin myös - taas - kuntoilun, katsotaan mitä tuloksia ehdin saada kolmessa viikossa kihlajaisiin:)

Ei olisi kannattanu...

Nauraa liian aikaisin. Väkersin ja vänkäsin kuvia edelliseen tekstiini aika kauan. En saa lisättyä niitä normaaliin tapaan "Lisää kuva" toiminnolla, joten otin aseeksi ihan perus copy&paste-hommat. No, sillähän lailla se onnistu! Jei!!
 Sitten tuli ongelmaksi kuvien koko ja sijainti tekstissä. Lisää väkertämistä, ja tadaaa!! Homma hoitui. No, kun kirjoitin teksitä "HAHAAAA", netti sammui. Jep, juuri sillä hetkellä, kun olin kirjoittamassa irvailua tietokoneelle ja tietotekniikalle ja ylistämässä oman ihmismieleni voitto, KOKO PASKA SAMMUUU!! Siis mitä täällä tapahtuu??! Eikö se ihan oikeasti riitä, että mä en voi tehdä juuri mitään muuta kuin olla koneella, syödä vasemmalla kädellä tai tuijottaa leffoja??! (Oikeesti, kuulostaa kivalta, mutta on hirveetä pidemmän päälle). Kun mulla olis aikaa ja energiaa päivittää blogia, se on vaikeaa - tai siis ei edes onnistu!!

JA vielä kerran uhmaan konetta ja koitan lisätä tähän kuvan siitä ikkunasta, joka tuli netin tilalle. Kuten ikkunassa toivotaan, he saivat palautettua auki olleen ikkunan. ILMAN NIITÄ KUVIA!!!!

 Ei onnistu.Mikä tässä nyt on, osaako joku auttaa?? :( Kuvien kanssa ei suostu tallentamaan eikä julkaisemaan tekstiä.

Ja tännekin vihdoin tuo ärsyttävä kuva!

Suunnittelua

Tämän kirjoitin eilen. Olen masentunut siitä miten huonosti pärjään tämän tietokoneen kanssa.

Sain sairaslomaa tänään lisää. Torstaina ja perjantaina mulla on koulutuspäivät, niin en halunnut niitä menettää, joten saikkua kirjoitettiin vain keskiviikkoon asti. Olkapää kipeytyy helposti käytöstä, mutta liikkeet on jo hyvät! Sain fyssariajan tälle päivää, ja näyttää sitlä ettei kädessä ole mitään pahempaa. Jotain jänettä koitettiin siirtää omaan uomaan, mutta en tiedä menikö.. Kun ei ole tällaista vaivaa aiemmin ollut niin en tiedä miten kuuluisi parantua..?
 Nyt pitäisi jo kovasti suunnitella kihlajaisia. Toki menu on valmiina, niin eipä enää tarvitse juuri muuta kuin koristeet ja kattaus. Koristeiksi ajattelin kankaasta "rypytettyjä" kukkia. Haluan koristeiden olevan yksinkertaiset ja maanläheiset. PartyLiteltä tilasin valkoisia tuoksuttomia Tuikkivia ja kaksi vaaleanpunaista pilarikynttilää. Hyllyille ja pöydille haluan vain kynttilöitä nätisti ja meidän kuvia. Teen myös seinälle pari kuvakollaasisa.

 Tästäkin puuttuu kuvia:( Onko vika mussa, Bloggerissa vai koneessa?

Koristeita

Kävimme mieheni kanssa kirppareilla etsimässä koristeita kihlajaisia varten. Löysimmekin hyviä jalallisia laseja, joista kerron myöhemmin.
 Nyt haluan esitellä kangaskukat. Näitä tulee ainakin kahvipöytään, ehkä joillekin tasoillekin... En ole vielä ihan varma. Näistä kukista sain idean silkkipaperista tehdyistä kukista. Haimme Fidasta kaksi vaaleanpunaista tyynyliinaa. Toinen on varmaankin puuvillaa aj toinen satiinia. Leikkasin satiinisesta hieman isomman ja toisesta pienemmän neliön. Laitoin neliöt päällekäin ja otin kiinni niiden keskeltä "rypistäen". Kiinnitin "rypistyksen" rautalangalla ja pyöristin ulomman/isomman kankaan reunat. Tämäkin oli liikaa olkapäälle, joten jäi nyt vain yhteen. Aikaa ei kulunut kuin minuutti-pari, joten nopeasti näitä tekee toista kymmentä.
 Kuvatkin olisi, mutta en oo muutamaan päivään saanut liitettyä niitä tänne! Hermot on todella kireellä kivun takia, joten tekis mieli heittää koko kone seinään. Mutta ehei, eipä onnistu tällä kädellä!!! 

 

 

 

 Jee, kuvat!!

Onnea on...

Terveys. Tasan viikko sitten kyynelehdin miehelleni onneamme, koska olemme terveitä. Tämä tapahtui Hesen autoluukulla, kun muistin kerran siellä tapaamamme sokean miehen, joka oli eksynyt rakennuksen taakse. Mieheni auttoi hänet oikealle ovelle, ja sokea herra otti asian rennosti. Minulle kuitenkin tuli tuosta tosi paha mieli. Otan joskus ihmisten surut, tuskat ja epäonnistumiset liiankin empaattisesti.
 No tosiaan viikko sitten tuli aivan itku silmään, kun mietin omaa onnellista tilannetta (enkä tarkoita, että esim. ko sokea mies olisi onneton tai vähemmän onnellinen), koska olemme terveitä ja "normaaleja". Ja sitten! Maanantaina tipuin hevosen selästä ja musta tuli yksikätinen - onneksi vain hetkeksi.
 Miten vaikeaa olikaan ensimmäiset päivät käyttää vain yhtä kättä, ja sekin oli se VÄÄRÄ käsi. Arkipäivän hommat kestivät tuhat kertaa kauemmin kuin yleensä ja vikaliikkeet sattuivat. Torstaina tuli raivokohtaus, koska en saanut PYYHITTYÄ PÖLYJÄ! Käsi ei vain noussut hyllylle asti. Eilen en  saanut meikattua kunnolla enkä laitettua hiuksiani kaveripariskunnan tupareihin. Kirjoittelu koneella onnistuu, mutta sattuu. En halua käyttää särkylääkkeitä, mutta jos jätän ottamatta kipu yltyy niin, että oksettaa ja pää meinaa räjähtää.
 Mies on ollut loistava apua, mutta silti olen ollut surullinen tilanteesta. Eihän tälle mitään voi, mutta... En haluaisi olla näin avuton. Ei huvita mennä kauppaan kurottelemaan hyllyille ja hiusten peseminen on tuskaa. En voi mennä lenkittämään koiriamme yksin ja ratsastus taitaa olla vielä kaukana...
 Ehkä tälläkin jutulla oli jokin merkitys. Ja taas treeniin taukoa! Tai voisinhan mä bodata tota tervettä kättä, tietty... Etsitään tämän tapahtuman tarkoitusta vielä, jos se joskus avutuis.

Onnea on...

koiran oksennus muovimatolla nukkamaton sijaan. Meidän pikkunen oli syöny esim. kiven ja heinää. Tarkemmin en alkanut 07.30 sitä tutkimaan. Ajattelin saavani vielä unen, mutta kyllä mun päivä siitä alkoi.
 Pelasin hetken Sanajahtia miekkosen puhelimella. On muuten ärsyttävä peli! Yleensä löydän 2-3 sanaa, kun mahdollista olisi löytää yli 30... Laskee hieman lto:n egoa!
 Nyt katon netistä Vain elämää-jaksoja. Meillä kun ei näy tv-kanavat, niin katon sitten netistä joitakin. Tällä hetkellä seuraan Vain elämää- ja Teiniäidit-ohjelmaa. Mukavia ohjelmia kumpikin! Olisko jotain suosituksia?
 Tehtiin eilen äidin kanssa testiversioita kihlajaistarjoiluista. Hyvin meni! En siis riidelly äidin kanssa, vaan osasin käyttäytyä. Kasvattiko tää kihlaus mua? :o
 Muffinssit ja kakku tulee olemaan vegaanisia ja gluteenittomia. Gluteeniton jauheseos tulee maissi-, tattari-, riisi- ja perunauhoista. Näin vältetään turhat lisäaineet ja saadaan hitusen enemmän ravintoaineita kuin kaupan joissakin gluteenittomissa jauhoseoksissa. Jotkut niistä on tehty vehnästä, joten vähän mietityttää mitä niissä jauhoissa on jäljellä sellaisen käsittelyn jälkeen...?
 Muffinsseista tuli hyviä, hieman kovahkoja. Kakku oli suussasulavaa!! Siihen tulee suklaakreemi täytteeksi ja päälle. Suklaakakun tekemiseen käytettiin Semperin Fin mixiä. Täytyy vielä koittaa tehdä omalla gluteenittomalla ja viljattomalla jauhoseoksella. Sokeriahan näissä kaikissa on aika hurjasti. Katotaan millä keksin sen vähentämisen.
 Ja kermavaahto-ongelma on ratkottu! Löysin kookos"kermavaahdon" ohjeen ja testaan sitä. Mustikkamuffinsseihin tulee "kerma"vaahto ja puolukkamuffineihin kinuskikastiketta. Koitetaan sekin väsätä kookoskermasta. Joihinkin vois ehkä laittaa päärynäbanaanisoseen päälle?

Ilman lisäaineita

Puolukka- ja mustikkamuffinssit

Väri ei enää niin kirkas

Suklaakakun pohjat

Onnea on...

Olla sairaslomalla terveenä. No, siis sinänsä terveenä ettei ole kuumetta eikä okseta. Elämä on aika hankalaa, kun vain toinen käsi toimii kunnolla ja sekin on vasen. Välillä tulee inhottava olo, ahdistus. En tiedä johtuuko tv:n edessä makaamisesta vai särkylääkkeestä. Tosin edelliset olen ottanut kahdeksan maissa aamulla, joten voiko ne vieläkin vaikuttaa? Harvoin käytän edes särkylääkettä, joten teho on aika hyvä.
 Mies on ihana<3 Auttaa mua tarvittaessa ja on hyvällä tuulella. Toki koirien jokaisen lenkin tekeminen häntä ärsyttää, joten taidamme lähteä vanhempieni luokse yöksi. Koirat saavat olla siellä vapaana ja lenkittää itse itsensä.

Äidin pikku apulaiset keittiössä

Voi höhlä.

Kovasti odotettu ratsastus päättyi eilen mun osalta hirveään kipuun maneesin pohjalla. Tipuin oikealle (tietenkin, ku oikeakätinen olen..) kyljelleni aivan liian kovasta vauhdista. Reidessä on lihasrepeymä ja olkapäästä lähtevien jänteiden päät otti niin osumaa, että kättä en pysty juurikaan liikuttamaan. Sairaslomaa tuli alustavasti viikko.
 Eniten harmittaa se, etten päässyt enää selkään. Seuraava kerta voi olla hieman jännä sekä mulle että hevoselle. Vain aika näyttää miten tästä toivutaan, ku ei mulla olo kokemusta vastaavista vammoista. Nyt aluksi olen vaan kotosalla, koska en saa yhdellä kädellä rintaliivejä kiinni!!

Syypää mun kipuun

Onnea on...

Kunnon yöunet" Nyt kun oon nukkunu muutamana yönä peräkkäin noin kahdeksan tuntia, olo on super. Tekee mieli harrastaa liikuntaa! Jee, tänään ratsastamaan!! Eilen treenasin lattialla ja kahvakuulalla, mitä en oo jaksanu piiitkään aikaa. 

 Vai johtuuko tää energiapuuska siitä eilisestä Hese- ja suklaamässäilystä...?

Isänpäivä

Ois muuten aika siisti, jos meillä vietettäis isänpäivää ensi vuonna. Siis oikeaa; onhan me juhlittu "koiraisänpäivää" jo muutaman kerran:D Noi turret ei vaan osaa askarrella kovin hyviä kortteja...

Vähän muutoksia

Tein aiempii tekstiin hieman muutoksia poistamalla joitakin juttuja, koska haluan nyt alkaa kirjoittamaan nimelläni. Siten pystyn antamaan enemmän blogille itsestäni, perheestäni, koiristani... Haluan julkaista enemmän kuvia meistä ja hetkistämme, ja olisi ärsyttävää sensuroida niitä niin, että vain koivet näkyisi... Mieskin antoi lupansa tähän asiaan:)
 Olenkin kirjoittanut hänestä koko ajan muodossa "mies". No, olemme seurustelleet reilu neljä vuotta ja asuneet yhdessä reilu kolme vuotta. Tämä omakotitalo on toinen yhteinen omistusasuntomme. Meillä on kaksi yhteistä koiraa ja hevonenkin on molempien nimissä. Kuitenkaan emme ole vielä naimisissa. Poikaystävä kuulostaa niin teiniltä ja miesystävä liian vanhalta... Ehkä paras nimitys olisi avomies.
 Minä olen kauan sitten päättänyt, että menen naimisiin sitten, kun minua kositaan. Ja mielellään oma kumppani eikä kuka tahansa. Itse en ole halunnut kosia, koska... no, mielestäni se kosinta kuuluu miehelle ja sittenpähän hän sitä oikeasti haluaa, kun itse kosii. Olen myös kertonut miehelleni kihlautumisen tarkoittavan minulle lupausta avioliitosta. Täten hän on ollut tietoinen, että kihloihin mennään vasta sitten, kun ollaan valmiita avioon.

 1.11.2012 "poikaystäväni" polvistui eteeni ja kosi minua sormusten kera!! Vastasin muistaakseni "joo" :) Kihlauduimme siis 1.11 ja toivon mukaan saamme järjestettyä häät ensi vuodelle. Voi tätä onnen määrää!

 Nyt ollaan suunniteltu äitini kanssa kihlajaisia (voi sitä ärsytyksen määrää...) ja mietitty kaikkea siihen liittyvää. Yllättävän paljon pitää tehdä päätöksiä!! Mulla on paaaaaljon mielipiteitä ja ideoita, mutta päätöksiä en osaa tehdä. Mieheni tekee ne tuosta vaan, ja sitten minä piipitän vieressä entä jos sittenkin.... 
 Kihlajaispäivä ja juhlapaikka on päätetty, kutsu tulee lehteen ja paikalle saattaa tulla parisen sataa vierasta. Sen takia tarjoiluiden miettiminen on hankalaa. Haluan tarjota vegaanisia ja myös raakaherkkuja. Paljon teen myös gluteenittomana ja jonkin verran viljattomana. Nyt on suunnitelmalistalla mustikkamuffinit kermavaahdolla ja puuolukkamuffinit kinuskikastikkeella. Oma kantani maitotuotteiden kanssa on vielä hieman auki. Haluan kuitenkin välttää turhia lisäaineita, joita on soijakermoissa ym. Tämän vuoksi kermavaahdon ja kinuskikastikkeen voisi tehdä luomu vispikermasta. En ole vielä päättänyt kumpaa käytän. Mies haluaa voileipäkakkuja. Ok, kunhan lihatuotteet on luomua. 
 Teen myös cake popseja gluteenittomina ja jonkin verran "raakana". Raaka cake popsit sai hyvän vastaanoton viime viikonloppuna vanhempieni työnä. Toki niiden päällä oli hieman sulatettua Fazerin sinistä... :D
 Arjen vapaa-aika menee oikeastaan kihlajaisten miettimiseen. Vapaa-aikaa toki ei ole paljoa ylimääräistä ja tuntuu ettemme saa päätettyä tarpeeksi nopeaan asioita. Haimme perjantaina hoitopojan kylään ja hänen kanssaan aika menee kaikkeen muuhun kuin kihlajaissuunnitteluun! Nyt hänen nukkueassaan päikkäreitä väsäsin kahdelle mummalleni kutsukortit ja kirjottelen tätä. Ehkä tässä ehtii vielä hieman kahlata netistä juhlakoristelu ym. ideoita.

Me alkusyksyllä Vaasassa

Terveyttä ruualla - miten?

 Lomalla mun iho meni taas ihan hirveään kuntoon, kun en käyttänyt kortisonirasvaa (ja söin maito- ja viljatuotteita). Nyt taas paluu arkeen, rasvoilla lotraamiseen ja rajoitettuun ruokavalioon. Heitin jo eilen uuniin kasvis-linssipaistoksen, että ei tänään tarvinnut nälkäisenä alkaa väsäämään. Tänään tein jälkkäriksi gluteenittomia vohveleita. Ne on niin helppoja ja niin hyviä! Nyt niistä riittää aamupalaksikin, kun en usko miehen syövän tietäessään niiden sisältävän esim. nokkosta. Se on niin kranttu:D
 Aamuisin oon ravinnut ihoani sisältä käsin avokadoa sisältävällä pirtelöllä. Lisäksi oon laittanut banaanin ja puolukoita sekä jotain muita lisukkeita. Tänään laitoin seesamin- ja hampunsiemeniä, eilen maca-jauhetta ja nokkosta. Aina hetkittäin muistan raakapirtelöiden hienouden, ja teen niitä innoissani. Mutta viikon-parin jälkeen tulee raja vastaan. Mulla menee aika vaiheittain ruokahimot. Kesällä en pystynyt syömään hedelmiä, kun olin vetänyt niitä koko talven. Omenat ja tuoreananas on vieläkin inho-listalla. Mango ja banaani taas menee oikein hyvin. Ehkä keho itse tieää mitä tarvitsee. Mun keho kyllä tarvitsee huolestuttavat määrät sipsiä ja suklaata...

Irti elämästä

Elämä rullaa välillä liiaksikin samaa tahtia ja tuntuu, että mistään ei saa kunnolla kiinni. Olisi niin tärkeää ehtiä nauttia siitä mitä nyt elämä tarjoaa:

Gran Canarialla

Aamulenkki

Timanttivarvas

Mansikka-jäätelöannos

Loppudrinkit

Auringonpalvoja

Sormuskello :D

 Tein ison päätöksen. En tiedä miten saan sen pidettyä ja rohkeutta ja voimia toteutukseen. Päätin, että mä muutan ulkomaille töihin ensi syksynä. Edes jouluun asti. Kaipaan niin ulkomailla asumista! Täällä Suomessa ehtii kyllä vielä olla ja asua. Mies ei vielä innostunut muuttoajatuksesta... Mutta muutan sitten yksin, jos hän ei lähde mukaan. Niin paljon on elämällä annettavaa. Haluan ottaa vastaan enemmän. Haluan pois täältä oravanpyörästä. Mulla on mahdollisuus muuttaa elämääni, niin miksi en sitä tekisi?

Vaihtoehtoja päivähoidolle.

 Tänään puhuttiin töissä - jep, päiväkodissa - nykyvillityksestä: lasten hoitoon tuominen, vaikka toinen vanhemmista olisi täysissä ruumiin ja sielun voimissa kotona. Syitä on monta ja olen valmis kumoamaan niistä 89%.
 "Lapsi tarvitsee virikkeitä". No se saa niitä ihan riittävästi kotona puuhaillessaan vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ihan arkisia juttuja. Tällaisia ovat esim. ulkoilu, värittäminen, siivoilu, lauta- ja palapelit, muovailu, ruuanlaitto ja leikkiminen. Aina lapsi ei tarvitse leikkeihinsä ja peleihinsä aikuista. Tylsistyminen kasvattaa mielikuvitusta: mitä minä haluaisin tehdä ja miten? Näitä taitoja on hyvä harjoitella lapsesta asti. Kaikille kun maailma ei tule vastaan valmiina.
 "Äiti on parempi äiti lapsille, kun saa välillä omaa aikaa". Joo, hyvin mahdollista monen kohdalla. Hengähdystauko virkistää. Mitäs jos päiväkotien henkilökunnan sijaan isä, isovanhemmat, kummit tai esim. MLL:än lastenhoitajat toimisivat ammoina? Myös avoin päiväkoti on hyvä! Se olisi lapselle helpompaa. Päivähoitopäivä on lapsen työpäivä, vaikka siellä "vain" leikittäisiin. Lapsi joutuu moneen haastavaan sosiaaliseen tilanteeseen jo muutaman tunnin aikana toisten lasten ja aikuisten kanssa, mitkä väsyttävät lasta. Turha pientä lasta alatistaa niille liiaksi.
 "Ollaan maksettu 15 päivästä, joten tuodaan nyt sitten loppuviikko joka päivä": MITÄH??! Tuskin tätä tarvitsee enempää avata. Kyllä sitä rahaa laitetaan turhempaankin, kuin käyttämättä jätettyihin päivähoitopäiviin.
 "Lapsi oppii sosiaalisia taitoja". Alle kolmevuotias ei opi mitään sellaisia sosiaalisia taitoja päiväkodissa, joita ei oppisi omassa kodissaan vanhemmiltaan. Vanhemmat on se tärkein kasvatusvaikuttaja. Jos kotona lyödään, ei pyydetä anteeksi tai puhutaan rumasti toiselle, ei me paljon voida päivähoidossa tilannetta korjata. Pieni lapsi oppii joko taistelemaan huomiostaan isossa ryhmässä tai vetäytymään syrjään. Hän ei saa tarpeeksi turvallisen ja tutun aikuisen huomiota, jota sen ikäinen tarvitsee. Sen ikäisten leikki on vielä pitkälti rinnakkaisleikkiä: eivät sen ikäiset lapset rakenna ja vie leikkiä eteenpäin yhdessä, he keskittyvät itseensä. Leikkikaverit on tärkeitä pienestä pitäen, mutta niitä on muuallakin kuin päivähoidossa: tuttavaperheet, sukulaiset, kerhot ym. Nykyään on jo fakta, että isoissa ryhmissä lisääntyy keskittymisvaikeudet ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ongelmat. Ihan vain siksi, koska koko ajan on hälinää ympärillä. Lapsi ei opi keskittymään pitkään yhteen asiaan, vaan lähtee helposti seikkailemaan leikistä ja tekemisestä toiseen.
 Nykyisin ei enää "käytetä" samaan malliin sukulaisia ja ystäviä. Heidän luokse ei mennä leikkimään eikä heiltä pyydetä hoitoapua. Ei viitsitä vaivata... Meille mieheni kanssa tärkein kummien kriteeri on se, että voimme ilman huolta ja tunnontuskia pyytää heitä silloin tällöin hoitamaan lastamme, omaa kummilastaan. 
 Ymmärrän sen, jos ei ole tukiverkostoa ja yh-vanhempi haluaa lepohetken tai pariskunta tunnin yhteistä lapsetonta aikaa. Mutta niitä vaihtoehtoja on muitakin, kuin monen lapsen ja aikuisen päiväkotiryhmä useasti viikossa monta tuntia kerrallaan. Ihailen muutamaa perhettä joissa on monta lasta: silti he ottavat sisarustensa lapsia hoitoon vuoretellen. Tällöin lapsiluku nousee yli kemmeneen yhden katon alla. Ja mitäs se haittaisi, lapsilla on kavereita ja he rakentavat ihania muistoja serkkujensa kanssa.
 Minä en ole ollut päivähoidossa. Äiti ja mumma on hoitanut minua ja sisaruksiani. Olen käynyt kerhoissa ja serkkujeni luona. Miten ikimuistoisia onkaan kyläilyt vanhempieni mukana toisissa lapsiperheissä! Ei tarvittu päiväkotia luomaan virikkeitä tai sosiaalistamaan. Tarvittiin vain normaalia elämää, arjen riemuja ja tylsyyttä, ja vanhemmat jotka ymmärsivät tavallisen perhe-elämän riittävän.

Paljon elämää.

Taas on ollut kova kiire päivästä toiseen. Viikko sitten olin ystäväni luona vierailulla satojen kilometrien päässä. Junamatka kesti noin viisi tuntia, ja maksoi yli 120 euroa!! Halvempaa olisi mennä laivalla Tallinnaan, kun junalla toiselle puolelle Suomea. Ikävä opiskelija-alennusta :/
 Mun reissu oli erittäin onnistunut! Meillä oli niin mukavaa yhdessä. Kävimme perjantaina hieman viihteellä ja silti jaksoimme lauantaina kierrellä kaupungilla. Mulla ei ollut hirveästi rahaa tuhlattavana, joten ostin vain pikku juttuja (esim pikkarit:D). Näemme vain pari kertaa vuodessa ja emme juuri soittele, joten juttua riitti. En tiedä miksi olemme niin hyvät kaverit, vaikka olemme todella erilaiset. Meillä on kuitenkin perus arvot ja näkemykset samanlaiset, ehkä se auttaa tässä suhteessa.

 

Mä niin tykkään tuosta Adidaksen takista, mutta en oo juuri osannut sitä käyttää. Kun lähdettiin yöelämään, ystäväni kysyi "laitatko siis ton takin..?". Hahaa, ei hyvä valinta ilmeisesti hänen mielestään.
 Takaisinpäin junamatka tihkaisi. Ensimmäinen juna oli myöhässä 25 minuuttia, joten en ehtinyt jatkoyhteyteen. Sain kuitenkin seuraavalla asemalla uudet paikkaliput kahteen jatkojunaan ja 7 euron arvoisen lipukkeen, jolla sain ostaa evästä R-kioskilta. Pieni korvaus, mutta teki kyllä mielelleni hyvää! Ja virkailija kyseisellä asemalla oli oikein mukava, kiitos hänellekin!
 Tämä viikko on ollut kiireinen. Vanhempani olivat tiistaina kylässä, joten maanantain töiden jälkeinen aika meni leipoen ja ratsastukseen. Tiistaina suoraan koulutuksesta tallille ja kiireellä kotiin, jossa jo isä ja mumma odotti. Keskiviikkona oli hieman rauhallisempi päivä, koska pääsin jo kahden maissa kotiin ja ei ollut muuta menoa kuin ratsastus. Mieheni tuli mukaan ja ratsasti kanssa hieman; kyllä se alkaa sujumaan! 
 Perjantaina annoin hepalle vapaapäivän, koska pääsin töistä vasta neljältä ja menimme illalla ystäväpariskunnan luokse. He ovat juuri muuttaneet yhteen, emmekä olleet aikaisemmin käyneet heillä. Ilta meni kuin siivillä ja jatkoin mieheni kanssa vielä baariin. Mukava ilta oli! Kyllä mun mies vaan on hyvää seuraa:)
 Eilinen meni aikalailla sumussa, kun ehdin nukkua 4,5 tuntia, ennen kuin koirat vaativat aamulenkkiä. Lojuin aamupäivän sängyssä lukien ennen kuin mieheni nousi ja lähdimme hänen äitinsä luokse. Kävimme myös kummityttöä moikkaamassa ja ihastelemassa hänen kehittynyttä puhettaan. Pian neito täyttää kaksi vuotta... Mahtavassa iässä siis!

Meille on tulossa lomamatka, joten kiirettä piisaa taas lähipäivinä. Mukava päästä kunnolla rentoutumaan ja irti arjesta.Pieni irtiotto piristää kummasti:)

Rentoilua - TAAS!

Toisaalta olisin ehtinyt tänään tallille, mutta päätin eilen pitää vapaapäivän, koska sitten en olisi muuta ehtinyt. Hyvä niin, koska selkäkipu alkoi taas olla hirveä ja nousi niskojen kautta päähän asti. Pieni ihme tapahtui ja sain ensimmäiseltä hierojalta, jonka sain kiinni, ajan täksi päiväksi! Siis yleensä eka vapaa hieronta-aika menee viikon päähän.
 Oli niin ihanaa olla hierottavana. Kyllähän se vähän koskee, kun on paikat jumissa, mutta silti rentouttaa ihanasti. Nyt jää tältä päivältä kaikki mitä olin suunnitellut: kahvakuulatreeni, lattioiden pesu, koirien kanssa lenkkeily... Saan vain olla,luvan kanssa! huomenna sitten hieman puurtamista, kyllähän varsinkin kotityöt odottaa.

Onneksi

Mulla on kyllä niin paljon hyviä asioita elämässä, että välillä en meinaa uskoa sitä. Olo on niin onnellinen!

 Mulla on ihana avomies, joka ei kuitenkaan aina muista sammutta pihavaloa, niin saan sentään jostain huomautella.

 Söpöin koira, joka runttas mun sormet tänään, kun oli niin iloinen mun kotiatulosta.

 Fiksuin koira, jonka kanssa pärjää vaikka mikä olis - ajatella, että me kasvatettiin se.

 Hauskin hevonen, joka tänään ei meinannu suotua talliin tarhasta, kun oli ulkona ruokailu kesken.

 Mahtava ystävä, joka odottaa innolla meidän raskautta ja jaksaa olla hengessä mukana.

 Kahvia kaapissa sen verran, että sain kaakaojauhetta lisäämällä itselleni puolitoista kuppia keitettyä.

 Kulhossa eilistä omenapaistosta, niin ei tarvinnut väsyneenä yrittää väsätä mitään.

 Onnea on olla onnellinen. Viisautta on nähdä onni jo olemassa olevissa asioissa, eikä ainoastaan unelmissa.

Ruokaa ruokaa!

Mulla on aina nälkä. Johtuu varmaan aktiivisesta elämästä. Pyöräilen, lenkkeilen koirien kanssa ja ratsastan lähes päivittäin niin, että liikuntaa päivisin kertyy 2-3 tuntia. Kroppa on tottunut kuluttamaan ja myös vaatimaan energiaa. Nyt on ollut paha tapa ottaa se sieltä mistä nopeaa saa: sipsistä, suklaasta jne.
 Päätettiin mieheni kanssa - taas kerran - lopettaa turha herkkujen syönti (Niinpä!! Koska herkkujensyönti on muka turhaa??). Ja sitten aloitimme sen, mitä monta kertaa on meinattu: vain kaksi kertaa viikossa kauppaan. Mies teki ostokset maanantaina. Mietimme ma-to ruuat ja sitä mukaa rakensimme ostoslistan. Ainoastaan tänään oli ongelmia miettiä töihin eväitä, mutta kyllä mä siellä mahani täyteen sain riisikakuilla, omenoilla, rusinoilla ja manteleilla. Aamupalaksi söin raaka puuron. Liotin tattarisuurimoita yön yli ja soseutin ne aamulla mustaherukoiden, maca- ja puolukkajauheen kanssa. Banaania se olis kaivannut!
 Tänään minä kävin kaupassa. Raskasta ja ärsyttävää mennä suoraan töistäpäin, mutta eipähän tullut turhia ostoksia, kun oli kiire kotiin ja pyörällä matkassa. Listan tein ajatellen tätä iltaa ja huomista sekä sunnuntaita. Illaksi mies saa lämppäreitä ja pekonia. Lisäksi viipaloin porkkana- ja bataattitikkuja ja teen hummuksen tv:n edessä löhöilyä ajatellen. Omenia on vieläkin jäljellä, niin teen jonkin näköisen omanapaistoksen. Huomenna minä syön salaattia (paprikaan, friseesalaattia ja avokadoa) ja mies syö töissä. Menemme illemmalla viiskymppisille, missä syömme sitä mitä tarjotaan. Sunnuntaina tehdään jotain perunajauheliharuokaa miehelle ja mulle sulatetaan pakkasesta kasvispaistosta. Aamu-, ilta- ja välipaloiksi on rahkaa ananasmurskalla tai marjoilla, leipää (hiivatonta 100% ruisleipää) ja hedelmiä. Yritin ostaa herkuiksi terveellisiä juttuja, kuten mangoja tahinia. Tän päivän ostokset teki 25,44 euroa. Kalleimpia ostoksia olivat luomu tahini, bataatti ja syöntikypsä mango (kalkkunaleikkeleet -30%). Jännä nähdä alkaako rahaa riittämään muihin menoihin enemmän ruokakaupparallin ollessa tarkastelussa.

 

Nyt tekemään ruokaa! Ihana, kun on aika tehdä. Ja ihanaa, kun saa aikaan jotain terveellisempää kuin suklaa ja sipsit sohvalla nautittuna!

Onnea jo nyt

 Tänään tulin kotiin jo kolmelta. Sitten olikin taas koko päivä aikaa vain olla. Tein omenahyvettä. Laitoin siihen äidiltäni saamiani omenoita (ei niin hyviä suoraan syötynä...), lorautin kylmäpuristettua rypsiöljyä, puristin sitruunasta mehua, vähän fariinisokeria ja enemmän hunajaa, mausteeksi kanelia ja hieman kauraleseitä. Omenatouhu oli uunissa jonkin aikaa, sen verran että omenat pehmenivät. Laitoin vuokaan kanne, ettei paistos kuivunut. Hyvää tuli!

 Eilen tein porkkanasta ja fenkolista sosekeittoa. Siitä tuli pahaa. Tänään lämmitin sen ja lisäsin yrttisuolaa sekä chiliä. Siitä tuli polttavaa, ja syötävämpää. Sainpas syötyä jotain terveellistäkin! Nimittäin taas meni suklaata också. Täytyy pyytää miestä taas heittämään loput pois, itse en siihen pysty:D
 Tuntuu, että flunssa on selätetty. Olen tyytyväinen, että en eilen mennyt töihin ja vain makasin sohvalla. Tänään menin autolla työmatkat ja en noussut vielä hepan selkään: se sai juosta maneesissa mun katsellessa maasta. Koirien kanssa tein kaksi kävelyä, ja nekin jaksoin hyvin. Olisko tää tauti ollut tässä? Aamulla ei vielä siltä tuntunut, joten koitan ottaa pari päivää vielä varovasti. Nuo eläimet kun järjestävät liikuntaa melkein jokaiseen päivääni. Se on kyllä hyvä:) Raitis ilma on aina hyväksi, ja koirien kanssa pihalle mennään säästä välittämättä!

Kuumeilua

Mun kuumeily ei liity pelkästään lapsiin, vaan on nyt ihan fyysistä. Kauheasti painiskelin sairasloma-asialla, ja pääin huomiseksi ottaa saikkupäivän. Uskon, että kun tänään ja huomenna lepään, olen jo tiistaina kunnossa. On niin paha mieli, kun hevonen joutuu seisomaan muutaman päivän:( Ja sitten ratsastukset ovat taas pelkkää tappelua aluksi, kun hepalla on virtaa liikaa.
 Eilisillan pirskeet oli kivat! Mukavia ihmisiä, että pärjäsin illan hyvin selvinpäinkin;) Välillä olo oli ihan hirveä, mutta jaksoin olla yli puolenyön. Menimme vanhemmilleni yöksi, koska koirat olivat illan siellä hoidossa. Yö oli ihan hirveä! Koirat eivät rauhoittuneet millään: halusivat ulos, ja takaisin sisälle, ja takaisin ulo ja... Tuota rumbaa jatkui aamuun asti. Mies nousi urhoollisesti (raivona) kahdeksalta lenkittämään ja ruokkimaan elukat. Minä nousin 12.30... Joka paikkaan koski ja olo oli karmea.
 Kannatti kyllä käydä vanhemmillani. Saimme mukaamme Party Lite-kynttilöitä, omenoita ja luumuja! Äidillä on aksi luumupuuta, ja mäki haluan kyllä sellaiset! Keräsin myös mustan viinimarjapensaan lehiä. Teen niistä teetä. Murskasin lehtiä pienessä vesitilkassa ja laitoin hautumaan kuumaan (ei kiuhuvaan!) veteen. Ihanan makuista! Ei tarvitse mitään makeutusainetta, mun mielestä.

 Itselläni on tuoksuöljylyhty, mutta käytän sitä harvoin. Nyt sain äidiltä PL:m aroma melts-tuoksuja. Niitä voi laittaa lyhtyyn, jossa ne sulavat nesteeksi ja alkavat levittää tuoksua. Tää on hyvä esim. vessaan! Tuoksua "vahasta" tulee noin 12-14 tuntia, ja sitten se vaihdetaan uuteen.

Mies juuri totesi, että huomaa mun olevan kipeä, koska ranskalaiset ja hampurilainen on jo jonkun aikaa odottanut mua syömään... No, jos sitä koittais hieman tunkea nassuun rasvaa ja suolaa;) Olisin halunnut tästä kuvapostauksesta kivemman, mutta nyt en vain j a k s a. Ja kuitenkin haluan sen nyt tehdä..

Vapaa-aamu kipeänä

Eilinen kurkkukipu yltyi yön aikana flunssaksi. Aamulla herätessäni olo oli inhottava. Koira vinkui pihalle, joten ei auttanut kun nousta. Mahassa tuntui raskaalta, joten laitoin Tukinuitto -teen hautumaan ja otin pakkasesta mustia viinimarjoja ja karviaisia sulamaan aamupirtelöä varten. Eilinen raaka omenapiirakka sai mut taas himoitsemaan raakaruokaa!
 Aamukävely sujui kivasti. Onneksi koiratkin ovat aamuisin hieman uneliaita (lähdettiin käpsyttelemään vähän ennen kahdeksaa). Tein rauhallisen kävelylenkin. Kyllä tämä kaupunki on hiljainen viikonloppuaamuisin!

 Vaikka asteita oli plussan puolella vain muutama, linnut lauloivat pirteästi. Kohta pitää nekin hyvästellä talven ajaksi... Täällä meilläpäin on paljon jäniksiä, oravia ja fasaaneja. Ne aiheuttavat välillä sydämentykytyksiä mulle, kun nuo metsästysveriset koirat yrittää niitä napata.

 Kävelyn jälkeen tein itselleni banaani-marjapirtelön. Lisäsin siihen maca-jauhetta ja taatelia. Yleensä oon tehnyt pirtelöt tehosekoittimella, mutta sauvasekoitin on jotenkin helpompi pestä käytön jälkeen. Ihan yhtä hyvin silläkin saa soseutettua.

 

 Tänään täytyisi jaksaa mennä liikuttamaan heppa ja kaveripariskunnan luokse illalla. Saa nähdä miten käy! Illaksi olen luvannut viedä perunasalaattia. Ajattelin tehdä ihan perus raaka-aineista: perunaa, maustekurkkua, omenaa, punasipulia, kapriksia, soijajogurttia ja hieman mausteita. Mukava viedä isommalle porukalle vegaanisia ruokia "salaa". Sitä ei kannata minähän en rehuja syö-porukalle mainostaa.